Tietoa mainostajalle ›

10.9.2007

Hajanaisia syysajatuksia

Päivää taloon!


Sain välini Blogger Supportin kanssa kuntoon! Pääsen siis vihdoin postaamaan myös tuossa aiemmin kesän paksuimpina hetkinä rustailemani kirjoitukset. Olettaen, että olen vielä samaa mieltä niiden kanssa...

Olen ensimmäistä kertaa elämässäni iloinen siitä, että on syksy - tai pikemminkin, että kesä on ohi. Tähän on montakin syytä. Ei ole enää hiki. Yöllä on pimeää. Ei ole pakottava tarve nauttia kesästä ulkoillen, reissaten ja harrastaen. Ja vauvan on pakko olla yli kahden kuukauden ikäinen!

Outoa kyllä, syksyssä on nyt jotain ihanan rauhallista, kun kaikki muut keskittyvät töihin ja joulun odotukseen. Oli ihanan ulkopuolinen olo, kun kävelin tänään rauhassa vaunujen kanssa kuulaassa aurinkoisessa säässä pitkin Silkkiniittyä ja ohitseni juoksi koululaisia, joilla oli suunnistusta. Kiire ei kosketa minua tällä hetkellä. Kontrollifriikin on yllättäen kiva lukea MMM:ää ja todeta että niin se kehitys kehittyy ja ihan ilman minua. ;)

Olen saanut kasaan vain hyvin hajanaisia mietteitä change of focus -otsikon alle. Alla niistä muutama.

Osaan tehdä todella paljon asioita yhdellä kädellä. 

Sposteihin tulee kyllä paljon kirjoitusvirheitä ja voi levittyy aika epätasaisesti leivän päälle mutta periaatteessa tulen toimeen yksikätisenä erittäin hyvin. Evoluutio luultavasti surkastuttaa vasemman käteni pois vuoden sisään.

Päivällä kaupungilla liikkuu ihan eri jengiä kuin aamuisin ja iltaisin. 

Herranjumala, että ihmisillä on lapsia: vaunuja, rattaita ja kolmipyöräisiä rullaa vastaan tasaiseen tahtiin. Olenkin ihmetellyt että kuka tätä babyboom-valhetta oikein levittää mutta kas se olikin ihan totta. Toinen vain päivisin esiintyvä valtaryhmä ovat rollaattorit, mikä johtunee siitä että terveyskeskus sijaitsee tässä aika lähellä.

Osaan aika paljon lastenlauluja ulkoa.

En tiedä miksi. Eihän niitä Pataässässäkään ole tullut hoilotettua. Ainoastaan jänöjussin mäenlaskusta puuttuu säkeistöt (laittakaa tulemaan jos joku osaa, netistä ei näinä tekijänoikeusaikoina löydy enää mitään). Muutenkin ihmisillä on joku kummallinen erikoishätäratkaisuosasto aivoissa, joka otetaan käyttöön pikku palosireenin aloittaessa "mulla on tylsää" -itkun. Kaikenlaisia leikkejä, lauluja ja sekopäistä paskanjauhantaa sitä tuleekin esitettyä, onneksi kukaan ei näe. Miehet tuntuvat vastaavissa tilanteissa turvautuvan vauhtiin: perintösitteri natisee liitoksissaan ja erilaiset modernin tanssin esitykset rintarepun kanssa viihdyttävät kaikkia paikallaolijoita. Pääasia että toimii.

Säilyn hengissä yllättävän vähillä ja katkonaisilla unilla. 

Normaalioloissa vedin viikonloppuna vähintään kymmenen tuntia putkeen, nyt en ole viittä tuntia pitempään nukkunut puoleen vuoteen. Toisaalta mitään ylimääräistä energiaa esim urheilemiseen vielä ole vaikka Skidi ei mikään koliikkitapaus olekaan ja alkoi jo kuusiviikkoisena pidentää yösyöntivälejään inhimilliseen kolmeen tuntiin, jossa ehtii jo nukahtaakin välillä (nyt jo säännöllinen viisi tuntia = juhlaa). En ole edes aloittanut kahvinjuontia.

Lisää ajatuksia taas ensi kerralla. Tsemppiä alkusyksyyn!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Nyt olis sun vuoro.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...